Blog

ESITTELY: Danco – School of Decolonizing the Art of Dance

”The purpose of the group is to maintain and develop multiculturalism and contemporary dance that promotes diversity and in the local (Finland) that in a global context. In addition, the association promotes contemporary dance the creation of global structures of professional activity and their development.” Danco on hiljalleen kehkeytyvä monikulttuurinen taiteilijaryhmä, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2021 Lue lisää…

Jalmari, sitten

Te toiset toiset

Yritän edelleen hahmottaa katoamisen kokemusta. Tai sitä miltä trauma ja siihen liittyvä ADHD tuntuu, miten se minulle ilmenee. Miten ilmenee pelon taakse katoaminen. Miten ilmenee tarkkaavaisuus ja sen poissaolo, tarkkavaisuus, joka ei suuntaudu, joka saattaa puuttua kokonaan. Jos ei olekaan kehittynyt kykyä hahmottaa tilanteita, hetkiä siten, että jokin kiinnittäisi huomion, että olisi se mihin tarkkavaisuus voisi Lue lisää…

Jalmari, sitten

Mihin minä katosin?

En olekaan kirjoittanut pitkään aikaan. Ollut mielessä kaikenlaista. Kaikenlaista mikä ei ole sanoittunut. Kaikenlaista sameaa, mutta hähmäistä. Mutta tätä. Mikään ei valmistanut minua tähän.Missään terapiakirjallisuudessa ei varoitettu tästä.Yksikään terapeutti ei puhunut tästä. On nimittäin niin, että ihminen on kompleksinen olento.Olemme monin eri tavoin kytkeytyneet maailmaan,todellisuuteen,ilmiöihin,Asioihin.Eikä riitä se,että kytkeydymme ulkopuoliseen,jos mitään ulkopuolta nyt edes on.Me muodostumme vuorovaikutuksessa Lue lisää…

Jalmari, sitten

Takaisin lähelle – etsiä paossa olevaa

(tämä teksti on lyhennelmä esipuheesta Taiteellinen ajattelu – työapajaan) Joskus kauan kauan sitten, eräs dominikaanimunkki Giordano Bruno otti ja riisui pois pappispukunsa. Hän ryhtyi filosofiksi jakaakseen tietonsa Euroopan kanssa. Hän sanoi, että Kopernikus oli oikeassa ja että maa tosiaan kiertää aurinkoa eikä päinvastoin. Ja kas kas, tapahtuikin ikävästi, tapahtuikin niin, että rovio rakennettiin ja tuli siihen Lue lisää…

Jalmari, sitten

Eräästä Miehestä

Hän asettuu kehoonsa,mieskehoonsa,hän asettuu siihen niin ihailtavan täydellisesti,mitään kysymättä,mitään sen suhteen ajattelematta.Hän asettuu siihen siksi,että se on hänelle valmiiksi annettu.Hän ei ole joutunut kysymään kehoonsa asettumisen ehtoja,hän on tullut kutsutuksi siihen jo syntymässään. En tarkkaan tiedä,että kirjoitanko tätä hänelle,joka tuhosi erään turvallisen tilan,jonne olin kutsuttunaja jota yritin itse myös osallisena luoda.En tiedä kirjoitanko tätä nyt sille Lue lisää…

Jalmari, sitten

Kysymys sosiaalisesta tilanteesta – Oslossa ilmaantunutta ajattelua

Miten osallistua yhteiseen tilanteeseen,jos en halua käyttää sitä valtaa,sitä miesvaltaa,joka syntymälahjana,tai -kirouksena,minulle on suotu,johon minä olen sisään kasvanut? Miten, jos muut asettavat minut mieheksi,jos muut asemoivat minut siksi olennoksi,jolla on valtaja joka pitkälti on määrittänyt sen kuka saa puhuaja kenellä on ääni? Ja mikä tärkeintä: kenen ääni tulee kuulluksi? Mutta jos en halua käyttää tuota valtaa? Lue lisää…

Jalmari, sitten

Miten se on mikä on minä on? – Oslossa koettua

Minä liikuin tänään,oudoilla tavoilla,minä liikuin tavoilla,asetuin asentoihin ja suhteisiin,joissa en ole ollutja jotka kuitenkin olivat tuttuja kuin se soratie,jota lapsena kuljin kouluun,kuin sen huoneen tuoksu,johon nukahdin,tuttuja kuin ne julisteet lapsuuden kodin seinällä.Ja tuttuja kuin kuorsaavan isän ääni. Minä yhtäkkiä muistan muistojani,jotka luulin kadottaneeni.Minä liikuin tavoilla,jotka kutsuivat esiin aistitut asiat.Minussa on muistoja,sittenkin,vaikka mieleni ei niitä muista.Mutta ihoni Lue lisää…

Jalmari, sitten

Ruumiini – tämä kaaokseni, jokaisella omansa

Minä yritän sanoa itselleni toisin. Minusta kirjoittuu vähitellen ulos uusi orientaatio. Ei uusi suunnitelma miten hallita ja mitä kautta sitten elämäänsä suorittaa. EI. Yritän johdatella itseäni, pelon kera, sitä kohti mikä lapsenomaisesti kiehtoo. Se on uteliaisuutta, jonka kadotin. Jonka taisin kadottaa jo lapsena, koska lapsen uteliaisuus on myös helppo tuhota – riittää vain elämismaailma, jossa uteliaisuudelle Lue lisää…

Jalmari, sitten

Eksyä aistien varassa ja niiden kautta

Hengitän maailman sisääni. Enkä vain hengitä sitä sisääni, vaan se koskettaa minua kaikin tavoin: olen lihani kanssa maailmassa ja kosketus sen kanssa kertoo minulle sijaintini, itseni. Se kertoo minulle, että minä olen juuri tässä, siinä kulloisessakin suhteessa niiden kanssa, jotka kunakin hetkenä minuun osuvat. Tämä osuminen on sen osuvampaa, mitä herkemmin osaan kuulla ne vihjeet, ne Lue lisää…

Jalmari, sitten

Aistivan unohtamisesta – kohti paossa olevaa

Me ihmiset olemme koko ajan täysiä ja meissä on kaikki hyvä ja meissä on kaikki rakkaus. Mutta meillä ei aina ole pääsyä siihen täyteyteen, joka meissä kajahtelee ja joka soi meissä, miten mittaamattomuus nyt ikinä soikaan. Kai se soi äänellä, joka nousee sieltä, mikä meidät perustaa – lihastamme ja sen raa´asta olemisesta, siitä minkä kautta asetumme Lue lisää…

Jalmari, sitten

Irti laskevasta ajattelusta

Taas mietin taiteellisen ajattelun lähtökohtia ja sitä kontekstia, maailmaa, jossa nyt olemme. Laskeva ja eri tavoin määrittelyihinsä kiinni jäävä ajattelu on yksi asia, jota on syytä tarkastella. Ja tietenkin on: se miten ajattelemme ja miten omaan tietoon suhtautuu, se on jatkuvan kysymisen kohta. Taiteellinen ajattelu, kuten myös esim. filosofia, voivat olla uuden kuvittelun alueita, joissa se Lue lisää…

Jalmari, sitten