Törmäsin vanhaan haastatteluuni (olin silloin vielä Vihtori Rämä), jonka vuonna 2016 Ylelle annoin. Ajattelin ensin, että laitan tälle podcast-nostolle avainsanaksi ”trauma”, sillä pari vuotta tämän jälkeen uuvuin ja menin rikki. Koin jääväni niin totaalisen yksin ja se yksinäisyys triggeröi silloin esiin syvimmät traumani näkymättömyydestä ja se oli sitten siinä – hajoamista hajoamisen perään. Ja nyt alan vasta olla jaloillani. Pitkä prosessi, pitkä ja kamala matka, mutta tässä ollaan. Mutta en laita avainsanaksi ”trauma”, vaan ”teatteripolitiikka.” Sillä nuo asiat ovat edelleen olemassa, ne ovat edelleen edessämme.
Mutta tässä. Kuuntele ja kommentoi, jos haluat!
Vihtori Rämän mielestä taiteen pitää voida epäonnistua | Näkökulma | Yle Areena – podcastit
0 kommenttia