Merkitysohenemasta – luonnostelua/aavistelua

Eräässä kirjassa kuvattiin kehityskulku, jossa tuotteen ostamisen akti on pelkistynyt siihen, että tuotteen kyljessä on hinta ja sitten kuluttaja menee kassalle maksamaan kyseisen tuotteen. Tämä toimintamalli on meille kovin tuttu, eikä sen ajatella vaikuttavan meihin mitenkään. Mutta kyse onkin vain erään kehityskulun lopputulemasta, ei menetelmästä, joka olisi vain tippunut taivaalta. Ennen kuin hinnat laitettiin selkeästi esille Lue lisää…

Esseemäisyys / koelma – miten kysyä itseään kohti uutta?

Minua kiinnostaa essee. Esseemäisyys. Siinä taitaa kiehtoa se, että essee on lähtökohtaisesti yritys ajatella. Yksi vaihtoehto, joka sanalle ”essee” tarjottiin, oli ”koelma.” Mielestäni se on kaunis termi: koelma. Jonkin ajatuksen ja asian kokeilu, yritys saada esiin jokin tuloillaan oleva aavistus, vähän kuin kutsua pintaan jotain tuloillaan olevaa. Tein keväällä yhden koulun pääsykoetehtävänä oman ”koelman.” Tämä ”koelma” Lue lisää…

MUUTOSUUPUMUS – alanvaihdosta ja toisin tekemisestä

Miten selvitä välitilasta, joka syntyy tilanteessa, jossa itselle on selvää, ettei paluuta vanhaan ole, mutta uusi ilmaantuu eteen vain epämääräisenä ja sameana mahdollisen maisemana hiljaisin vihjein ja lupauksin? Vuonna 2018 törmäsin siihen seinään, jonka yli 20 vuoden ajan jatkunut työhulluus rakensi eteeni. Törmäys oli sen verran luja, että kaikki se mihin olin uskonut, mitä olin oppinut Lue lisää…

MINÄ HALUAN KAIKKI UTOPIAT – MYÖS SINUN

Meille luvattiin utopia. Meille luvattiin teknologian kehittyminen ja automatisaatio. Meille luvattiin enemmän aikaa perheelle, ystäville, meille luvattiin aikaa joutilaisuudelle, taiteelle ja meille luvattiin aikaa rakkaudelle. Meille luvattiin toisemme, meille luvattiin täyteläinen kanssaoleminen. Mutta miten kävi? Materiaalisen vaurauden ihannointi onkin vienyt valtaosan ihmisistä eroon tuosta utopiasta – utopia, jonne emme koskaan saapuneet. Olemme niin kaukana utopiasta, että Lue lisää…

UUSI KOPERNIKAANINEN VALLANKUMOUS.NYT.

Haastattelin vuonna 2004 yhtä esitystä varten ekofilosofi Leena Vilkkaa ihmiskeskeisyydestä. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin hänen sanansa tuntuvat vieläkin hurjemmilta – sillä onko mitään tapahtunut tänä aikana? Leena Vilkka sanoi:”Ehkä ihminen on vain dinosaurus, joka tuhoutuu omaan mahdottomuutensa.” Kysyin, että mikä voisi olla uusi kopernikaaninen vallankumous/käänne, hän sanoi:”Ihmisen pitäisi ymmärtää katsoa lähelle. Sillä ihminen itsessään on myös Lue lisää…

Taiteen arvopuheen ohuudesta

Monissa yhteyksissä taiteen edunvalvojat, taideorganisaatioiden johtajat ja myös ihan taiteilijat puolustavat ja legitimoivat taiteen rahoitusta tuomalla esiin, että taiteeseen sijoitettu euro tuo takaisin noin 5–7 euroa, riippuen toki vähän tuotantotavoista ja taiteen lajista – mutta että taiteella on arvoa hei! Ihminen on laskenut arvon jopa sille työlle, jota pölyttäjähyönteiset tekevät pölyttäessään maapallon kasvit – reilu 200 Lue lisää…

Työn intohimosta

Tapaus ”esittävä taide” ja intohimoharha. Millainen olisikaan intohimoa pursuava työpaikka, jossa olisi lupa tehdä parhaansa ja jossa työpaikan kyvykkyysympäristö loisi tilaa kokonaisvaltaiselle työn tekemiselle? Intohimoinen työpaikka. Mikä se semmoinen on? Moni on varmaankin kuullut, että taiteen tekemiseen liitetään ajatus intohimosta, sellaisesta vahvasta ja oikein kiilusilmäisestä, likimain maanisesta intohimosta? Esittävän taiteen organisaatiot kuulemma täyttyvät jokapäiväisestä intohimosta ja Lue lisää…

”VOS-teatteri”[1], joka kadotti merkityksen(sä)

Muutaman vuoden ajan olemme kuulleet miten poliittiset päättäjät eivät lainkaan arvosta teatteria, vaikka teatterilla on valtava merkitys yhteiskunnassamme. Tuoreimman julkilausuman mukaan teatterit ovat jo osa huoltovarmuutta ja hurjimmissa puheissa osa kansallista turvallisuutta! Ja sitten nostetaan esille esimerkkejä ulkomailta, joissa taidetta on rahoitettu hurjasti ja nämä nostot sitten jaetaan sosiaalisessa mediassa saatesanoilla ”jossain sentään arvostetaan taidetta”, ”jossain Lue lisää…

NÄHDYKSI TULEMISESTA NÄKEVÄKSI TULEMISEEN

Taas kerran luin yhden lehtijutun, jossa näyttelemisen erääksi perustaksi esitetään nähdyksi tulemisen tarvetta. ”Minä haluan tulla nähdyksi, joten siksi asetun esille, nähtäväksi” on usein kuultu lause, jolla syytä näytellä perustellaan. Tämä ajatus sitten johdattaa monia näyttämöille ja tuloksena usein silkkaa tuskaa. Vaikka teatteri on määritelmällisesti ”paikka katsomiselle”, ei siitä voi vetää suoraa johtopäätöstä, että se olisi Lue lisää…

Bring teatteri back to everydaylife!

Teatterinjohtaja Jussi Sorjanen (Teater Viirus) kirjoitti sosiaaliseen mediaan ja haastoi iltapäivälehdistöä seuraavin sanoin: ”MAKE THEATRE ILTAPÄIVÄLEHTI AGAIN Kulttuuri- ja taidejournalismin suurin ongelma on, että se rajautuu pelkästään päivälehtien kulttuuriosastoille, alan julkaisuihin ja muihin vastaaviin yhteyksiin. Tämä edesauttaa taiteen kuplautumista, elitisoitumista ja eriytymistä muusta todellisuudesta sekä julkisesta keskustelusta. Se heikentää sitä potentiaalia, joka taiteella ja kulttuurilla osana Lue lisää…